Satunnaisesti esiintyvä ja jo keväisestikin paisteleva aurinko on saanut minut kaivamaan elintarvikevärilaatikon esiin ja loihtimaan väriä muutamaan taannoin tilattuun kermakakkuun. Tai no, kermavaahdon värjääminen on vähän sama asia, kuin korjaisi pärekattoa kulottamalla, eli pirun vaikeaa, joten käytän värjättyihin "kermiksiin" aina vispautuvaa kasvirasvavalmistetta. Se kestää värit hurjasti paremmin, kuin ehta kerma, ja maussakaan ei ainakaan minusta häviä. Kasvirasvavispissä on vielä sekin etu, että se on ainakin tässä merkissä jota itse käytän väriltään puhtaanvalkoista ja vaahdon rakenne on aivan optimaalinen ja kestävä. Se ei värjäämättömänäkään kellastu kakun päällä kuten kerma ja kestää vähän paremmin olosuhteita, kuten vaikkapa lämmintä säätä. Ja maku on varsin ok.
 |
| Näissä kakuissa eri sävyisiä kermavaahtopursotuksia, suklaakoristeita, vadelmia ja vähän nonparelleja. Näyttävää! |
 |
Tämä oli pienen tytön nimiäisiin tekemäni kakku, johon päätyi myös "välipalana" tehty langoitettu sokeri-orkidea.
|
Värjättyä kermavaahtoa tulee käytettyä paljon myös lasten kakkuihin. Muksut kun yleensä arvostavat kirkkaita värejä ja kielen värjääntymistä vaikkapa vihreäksi. Tai siniseksi. Mutta pointtini kuitenkin ole se, että vaikka joskus tuntuu ettei varastoissa ole mitään kakunkoristeita, niin kaikki mitä tarvitset näyttävään kakkuun on pastavärejä, muutama kiva erikokoinen tylla ja arsenaali pursotuspusseja! Pursottamaan siis!
/miina
